Lokakuun esitelmäilta: Kleopatra VII ja historian käyttö

Name: Lokakuun esitelmäilta: Kleopatra VII ja historian käyttö
Start: 2025-10-27T17:00:00+02:00
Location: Pinni B

Schedule

Mon, 27 Oct, 2025 at 05:00 pm

UTC+02:00

Location

Pinni B | Tampere, ES

Keskiajan tutkimuksen seura Glossa ja Tampereen yliopiston antiikin, keskiajan ja uuden ajan alun tutkimuskeskus Trivium järjestävät yhdessä esitelmäillan maanantaina 27.10. klo 17:00 alkaen. Dosentti FT Jaakkojuhani Peltonen (Tampereen yliopisto) puhuu tuoreesta tietokirjastaan "Kleopatra - viimeisen faaraon myytti" (Gaudeamus 2025). Tilaisuudessa moderaattorina toimii FT Saku Pihko (Tampereen yliopisto). Tule seuraamaan esitelmää joko Tampereen yliopistolle PinniB-rakennukseen (Huone 3017) tai virittäydy zoomin äärelle!
Dos. Jaakkojuhani Peltonen (Tampereen yliopisto): Kleopatra VII ja historian käyttö
Maanantai 27.10. klo 17:00, Pinni B3017, Tampereen yliopisto ja zoom
Zoom-linkki: https://utu.zoom.us/j/64915574335
Meeting ID: 649 1557 4335
Passcode: 219685
Esitelmän abstrakti
Egyptin kuningatar Kleopatra VII (69–30 eaa.) on yksi maailman tunnetuimmista ja samalla mystisimmistä historiallisista henkilöistä. Hän on yhdistelmä valtaa, kauneutta ja strategista nerokkuutta, ja hänet on usein kuvattu juonikkaana ja nautintoihin antautuvana viettelijättärenä. Kahden vuosituhannen kuluessa hänestä on muotoutunut myös vahvan ja itsevarman naisen arkkityyppi, joka ei alistu objektiksi miesten hallinnoimassa maailmassa. Esitelmässä käydään läpi lyhyesti historiallisen Kleopatran tarina sekä pureudutaan siihen, miten hänen myyttiään on käytetty eri aikakausina. Hänen tarinansa on inspiroinut ihmisiä antiikista nykyaikaan ja kuinka hänet on esitetty taiteessa ja populaarikulttuurissa. Kleopatra tarjoaa myös ikkunan naisen asemaan, sukupuolirooleihin ja identiteetteihin eri aikojen yhteiskunnissa. Antiikin kirjallisuudessa Kleopatra uhkasi roomalaisten yläluokkaisten miesten miehuullisuutta sekä herätti voimakkaita mutta vaarallisena pidettyjä eroottisia mielikuvia. Myös keskiajalla häntä pidettiin uhkana hyveille, yhteiskunnan järjestykselle ja sukupuolirooleille. Sen sijaan uudella ajalla erilaiset naiset tietoisesti rinnastivat tai samastivat itsensä Kleopatraan. Viime vuosikymmeninä Kleopatran tarina liitetty voimakkaasti keskusteluun etnisyydestä. Esitelmä perustuu Peltosen teokseen "Kleopatra – viimeisen faaraon myytti", jonka Gaudeamus julkaisi tämän vuoden helmikuussa (https://www.gaudeamus.fi/teos/kleopatra-viimeisen-faaraon-myytti/) .
Kuvassa Kleopatra ja Marcus Antonius ensin juhlivat, ja sitten tekevät itsemurhat. Kuva on Giovanni Boccaccion De mulieribus claris -kirjan saksankielisestä käännöksestä, joka on painettu noin vuonna 1474.